Kristusens kirkkens oktelekkus
| Kristuksen kirkon ykseys
1 Me, ves eedem Herrens taktat vengait, frekendam teinee ses whiese teines
shiedemmen kalluens raufuens mekken, 2 ailt humlekelet, lendumlet od venlekelet.
Aidet laiflekkus teinen algshie endrijenim. 3 Taveidelten hilluens beindini
jetenda Hengens loodumme oktelekkus. 4 Em nil okte kreppe od okte Henge, nee ais
ga de vaalendus, sjeel teinen hafai kallan, em okte.
| 1 Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne
kutsun arvoisesti, 2 aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus
teitä tulemaan toimeen keskenänne. 3 Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen
luoma ykseys. 4 On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo,
johon teidät on kutsuttu, on yksi.
|
5 Okte em Herre, okte usne, okte vette!
6 Okte em Godde, vennens Mahher! Hes aldae ol iktijee, eftekete oltes od em
oltes.
7 Van venne mijest hafai shien enden armusjernen, den, sjen Kristus hafai sefan
fimsetat give. 8 Skriffuijes seideig:
| 5 Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!
6 Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on
kaikessa.
7 Mutta kukin meistä on saanut oman armolahjansa, sen jonka Kristus on nähnyt
hyväksi antaa. 8 Kirjoituksissa sanotaankin:
|
-- Hes höidu höidueel vengettij vindennodduelet, hes gived jernijee
ikhijeel.
9 Ains de, et hes höidu höidueel, merkka dee, et hes hafad aletsan altat, oltait
maans alenneinnijeel sijijeel seg? 10 Hes, ves aletsu altat, höidu ga ylemmatat
oltijee hefijee dens varden et völletta oltennuen lehemeeduenim. 11 Hes gived
semmusdoumeel nee apostolij ais ga profeettij od evangeliumens furlifdelij, nee
herdij ais ga opettelij, 12 dens varden et igta venne semmusdoumens semjek
palvosverkeel, Kristusens kreppens höiendueel. 13 Sel mij olte sten kotsai
semtat od semeel usneel od Goddens Sunnens snendueel od tesviiset mij gainei
iguslekkuen, Kristusens völleteeduens fimsgroffantuen, 14 stelles mij ain ennet
eede aliguennij, vej lingehdellai oltaiennijens oppethondijens hakellettilet od
eedei deviessijens od vostlekijens ikhijens mengusknoppilet. 15 Stelles mij
nodettai weruee od laiflekkuee od groffai oltini taieini laken Kristuseel,
heineel, ves em pee. 16 Hes semtat settae kak kreppen od heldae dee immed
oltijens tendonnijens aidel, venssheid semjeken verkelleissem endens duottens
mekken, od dint kreppe groffae od höiennetsae laiflekkues.
| -- Hän nousi korkeuteen vangit voittosaaliinaan, hän antoi lahjoja
ihmisille.
9 Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas,
aina maan alimpiin paikkoihin? 10 Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia
taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan. 11 Hän antoi
seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä
paimenet että opettajat, 12 varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet
palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. 13 Kun me kaikki sitten
pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme
aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, 14 silloin emme enää ole
alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat
kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita. 15 Silloin me noudatamme
totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka
on pää. 16 Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien
jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin
ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.
|
Rehhen od väres meinus
| Vanha ja uusi minä
17 Me varnam teinee kritikiet Herrens names: inded whiesten ennet nee ais
bagannij! Dijens uumuij eedei tyhesvalsennij, 18 dijens uppstendus hafae
mosdetsan, od de whiesne, sjen Godde give, em dijeel oudas, gans dij eedei
snendlousij od seddestem baadetsantij. 19 Dijens nafus em turdetsan, od dij
haketsanui irselluijeel semt oltaienneel syttoslekkueel od aanueel. 20 Van ain
teineel hafai Kristuseg dennee opettan, 21 jel werim hafate heinest lisnan, jel
teineel hafai opettan de werus, sje Jeesuses em. 22 Dens opettuens mekken teinen
heerae hylla enlek whiesnenstaiem od rehhen meinuem, ves em vostlekijens
hemmuins taktat dervuens ende. 23 Teinen heerae värsetsa mellestem od hengestem
24 od kledda pieelem väres ikhe, ves hafai loodan dentat ais Godde vaalae,
dentat et whiese oiluens od weruens mekkenlekee, saintee whiesnee.
| 17 Minä varoitan teitä vakavasti Herran nimeen: älkää enää eläkö niin kuin
pakanat! Heidän ajatuksensa ovat turhanpäiväisiä, 18 heidän ymmärryksensä on
hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala antaa, on heille vieras, sillä he ovat
tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita. 19 Heidän tuntonsa on turtunut, ja he
ovat heittäytyneet irstailuihin sekä kaikenlaiseen saastaisuuteen ja ahneuteen.
20 Mutta ei teille ole Kristuksesta tällaista opetettu, 21 jos todella olette
hänestä kuulleet, jos teille on opetettu se totuus, joka Jeesuksessa on. 22 Sen
opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne,
joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma. 23 Teidän tulee uudistua
mieleltänne ja hengeltänne 24 ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu
sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää
elämää.
|
Aidijee var väres whiesne
| Ohjeita uuteen elämään
24 Uppgivten ses fabluest od toogten ender endreelem weree, sels mij eedei
sem kreppens semjekij. 26 Vaig te iutesetsateg, inded sintten. Dynnentten
greelnijem, enne ais shunnel aletsae. 27 Inded givten Fosennokeel situeiduee. 28
Rehvel inded ennem rehvat, van dettat verkee od gettat regeedenleket
algshiemuen, nee et mahdae ga datja neddes eedenneel. 29 Inded ulfrenten
sullestem fetlousee tooguee, van toogten dee, mes mestaiteg em fimsee od
nytlekee od lisnelijeel lufduetat. 30 Inded detentten sorruee Goddens Sainteel
Hengeel, ven te shienute sinettetat var frensoppuens valsee. 31 Hylten ol
koreslekmellennus, gihmus, iutes, greelne od hemdus, oltaienne fosus. 32 Eeten
endrijeem varden fenselekij od lendumij od givten endrijeelem giventat, nee ais
Goddeg hafae given teineel giventat Kristusens febri.
| 25 Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisellenne totta, sillä me
olemme saman ruumiin jäseniä. 26 Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä.
Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. 27 Älkää antako Paholaiselle
tilaisuutta. 28 Varas älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja ansaitkoon
rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle. 29
Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin
on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. 30 Älkää tuottako surua Jumalan
Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. 31
Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen
pahuus. 32 Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa
toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen
tähden.
| | | |