Kristusens kirkkens oktelekkus | Kristuksen kirkon ykseys
1 Me, ves eedem Herrens taktat
vengait, frekendam teinee ses whiese
teines shiedemmen kalluens raufuens
mekken, 2 ailt humlekelet, lendumlet od
venlekelet. Aidet laiflekkus teinen
algshie endrijenim. 3 Taveidelten
hilluens beindini jetenda Hengens
loodumme oktelekkus. 4 Em nil okte
kreppe od okte Henge, nee ais ga de
vaalendus, sjeel teinen hafai kallan, em
okte.
| 1 Minä, joka olen Herran vuoksi
vankina, kehotan teitä siis elämään
saamanne kutsun arvoisesti, 2 aina
nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä.
Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen
keskenänne. 3 Pyrkikää rauhan sitein
säilyttämään Hengen luoma ykseys. 4 On
vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin
kuin myös se toivo, johon teidät on
kutsuttu, on yksi.
| 5 Okte em Herre, okte usne, okte
vette!
6 Okte em Godde, vennens Mahher! Hes
aldae ol iktijee, eftekete oltes od em
oltes.
7 Van venne mijest hafai shien enden
armusjernen, den, sjen Kristus hafai
sefan fimsetat give. 8 Skriffuijes
seideig:
| 5 Yksi on Herra, yksi usko, yksi
kaste!
6 Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän
hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja
on kaikessa.
7 Mutta kukin meistä on saanut oman
armolahjansa, sen jonka Kristus on
nähnyt hyväksi antaa. 8 Kirjoituksissa
sanotaankin:
| -- Hes höidu höidueel vengettij
vindennodduelet, hes gived jernijee
ikhijeel.
9 Ains de, et hes höidu höidueel, merkka
dee, et hes hafad aletsan altat, oltait
maans alenneinnijeel sijijeel seg? 10
Hes, ves aletsu altat, höidu ga
ylemmatat oltijee hefijee dens varden et
völletta oltennuen lehemeeduenim. 11 Hes
gived semmusdoumeel nee apostolij ais ga
profeettij od evangeliumens furlifdelij,
nee herdij ais ga opettelij, 12 dens
varden et igta venne semmusdoumens
semjek palvosverkeel, Kristusens
kreppens höiendueel. 13 Sel mij olte
sten kotsai semtat od semeel usneel od
Goddens Sunnens snendueel od tesviiset
mij gainei iguslekkuen, Kristusens
völleteeduens fimsgroffantuen, 14
stelles mij ain ennet eede aliguennij,
vej lingehdellai oltaiennijens
oppethondijens hakellettilet od eedei
deviessijens od vostlekijens ikhijens
mengusknoppilet. 15 Stelles mij nodettai
weruee od laiflekkuee od groffai oltini
taieini laken Kristuseel, heineel, ves
em pee. 16 Hes semtat settae kak kreppen
od heldae dee immed oltijens
tendonnijens aidel, venssheid semjeken
verkelleissem endens duottens mekken, od
dint kreppe groffae od höiennetsae
laiflekkues.
| -- Hän nousi korkeuteen vangit
voittosaaliinaan, hän antoi lahjoja
ihmisille.
9 Eikö se, että hän nousi korkeuteen,
merkitse, että hän oli laskeutunut alas,
aina maan alimpiin paikkoihin? 10 Hän,
joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia
taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden
läsnäolollaan. 11 Hän antoi
seurakunnalle sekä apostolit että
profeetat ja evankeliumin julistajat,
sekä paimenet että opettajat, 12
varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet
palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin
rakentamiseen. 13 Kun me kaikki sitten
pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja
Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin
saavutamme aikuisuuden, Kristuksen
täyteyttä vastaavan kypsyyden, 14
silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka
ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten
heiteltävinä ja ovat kavalien ja
petollisten ihmisten pelinappuloita. 15
Silloin me noudatamme totuutta ja
rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin
kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää.
16 Hän liittää yhteen koko ruumiin ja
pitää sitä koossa kaikkien jänteiden
avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman
tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa
ja rakentuu rakkaudessa.
| Rehhen od väres meinus
| Vanha ja uusi minä
| 17 Me varnam teinee kritikiet
Herrens names: inded whiesten ennet nee
ais bagannij! Dijens uumuij eedei
tyhesvalsennij, 18 dijens uppstendus
hafae mosdetsan, od de whiesne, sjen
Godde give, em dijeel oudas, gans dij
eedei snendlousij od seddestem
baadetsantij. 19 Dijens nafus em
turdetsan, od dij haketsanui
irselluijeel semt oltaienneel
syttoslekkueel od aanueel. 20 Van ain
teineel hafai Kristuseg dennee opettan,
21 jel werim hafate heinest lisnan, jel
teineel hafai opettan de werus, sje
Jeesuses em. 22 Dens opettuens mekken
teinen heerae hylla enlek whiesnenstaiem
od rehhen meinuem, ves em vostlekijens
hemmuins taktat dervuens ende. 23 Teinen
heerae värsetsa mellestem od hengestem
24 od kledda pieelem väres ikhe, ves
hafai loodan dentat ais Godde vaalae,
dentat et whiese oiluens od weruens
mekkenlekee, saintee whiesnee.
| 17 Minä varoitan teitä vakavasti
Herran nimeen: älkää enää eläkö niin
kuin pakanat! Heidän ajatuksensa ovat
turhanpäiväisiä, 18 heidän ymmärryksensä
on hämärtynyt, ja se elämä, jonka Jumala
antaa, on heille vieras, sillä he ovat
tietämättömiä ja sydämeltään paatuneita.
19 Heidän tuntonsa on turtunut, ja he
ovat heittäytyneet irstailuihin sekä
kaikenlaiseen saastaisuuteen ja
ahneuteen. 20 Mutta ei teille ole
Kristuksesta tällaista opetettu, 21 jos
todella olette hänestä kuulleet, jos
teille on opetettu se totuus, joka
Jeesuksessa on. 22 Sen opetuksen mukaan
teidän tulee hylätä entinen
elämäntapanne ja vanha minänne, joka on
petollisten himojensa vuoksi tuhon oma.
23 Teidän tulee uudistua mieleltänne ja
hengeltänne 24 ja pukea yllenne uusi
ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin
Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja
totuuden mukaista, pyhää elämää.
| Aidijee var väres whiesne
| Ohjeita uuteen elämään
| 24 Uppgivten ses fabluest od toogten
ender endreelem weree, sels mij eedei
sem kreppens semjekij. 26 Vaig te
iutesetsateg, inded sintten. Dynnentten
greelnijem, enne ais shunnel aletsae. 27
Inded givten Fosennokeel situeiduee. 28
Rehvel inded ennem rehvat, van dettat
verkee od gettat regeedenleket
algshiemuen, nee et mahdae ga datja
neddes eedenneel. 29 Inded ulfrenten
sullestem fetlousee tooguee, van toogten
dee, mes mestaiteg em fimsee od nytlekee
od lisnelijeel lufduetat. 30 Inded
detentten sorruee Goddens Sainteel
Hengeel, ven te shienute sinettetat var
frensoppuens valsee. 31 Hylten ol
koreslekmellennus, gihmus, iutes,
greelne od hemdus, oltaienne fosus. 32
Eeten endrijeem varden fenselekij od
lendumij od givten endrijeelem giventat,
nee ais Goddeg hafae given teineel
giventat Kristusens febri.
| 25 Luopukaa siis valheesta ja
puhukaa toinen toisellenne totta, sillä
me olemme saman ruumiin jäseniä. 26
Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö
syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin
aurinko laskee. 27 Älkää antako
Paholaiselle tilaisuutta. 28 Varas
älköön enää varastako, vaan tehköön
työtä ja ansaitkoon rehellisesti
toimeentulonsa, niin että voi myös antaa
tarpeessa olevalle. 29 Älkää päästäkö
suustanne sopimatonta puhetta, vaan
puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää
ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. 30
Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle
Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi
lunastuksen päivää varten. 31 Hylätkää
kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely
ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. 32
Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja
lempeitä ja antakaa toisillenne
anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut
teille anteeksi Kristuksen tähden.
| |
Käännös: Jouni Kähkönen 24.3.2011