1. Maans od hefens Loodel, höisdus helgehdat, ien datjijens doujel, armus storre em. Herre vinkenduillem voommeis vegendae, heines luvetneillem soule besjetsae. Höisdai Herree sangeil, dest et datjae lasjeil heines refsij datjij. 2. Höisda aisdeleendes, ikkus Sionens! Palva teit Emleendes seien mellendes! Vaig em höides, höiduis, Herre, sitlendes, soulij alet liiduis sei onjuendes. Höisdai Herree sangeil, dest et datjae lasjeil heines refsij datjij.
Sanat: Wäinö Havas, verrenkerneel 1938.
Käännös: Kahkonitat Jouni Kähkönen 28.4.2018