Sullevsemmusserne 2012 Loppis renvalsem
» Etusivu » Sullevsemmusserne 2012 Loppis renvalsem

Sullevsemmusserne 2012 Loppis renvalsem

Truasemenlekens Emlens, Mahrens od Sunnens od Saintens Hengens namel. Mij
hilletsai dens Emlens seidokens lehtat, mes em vengrait Psalmes 127 od seidokij
lislengai Jeesusens namel.

"Jel ain Herre ruumee höienda, nee dij tyhleket verkkai, vej dee höiendai.
Jel ain Herre linnee erdella, nee visorelij tyhleket visorei.
De em tyhlek, et te vareshuumakem höietsate od syttem kotte var et shuuve
od shöötte liebennem leidneni, sels hes datjae fensijeelem dijens shuuveissem.
Fleega, lasjij eedei Herrens datje od nyttekhotens heddes em datjus.
Ais noolij vegalekens keses, nee eedei noorukij.
Onjes em hes, vens nooltuppe em dijest völle. Dij ain jetsa sheimens altat, sel
dijel toogus iutesmahijens me porttens lehem em."

Emmen.

Laiflek sullevsemmusikkus, prourij od shierij! Tes lessaid psalme, sjee
sangnekken enkesem viettu sangnaid verren. De em kottussangen. De inheldae
mijeel werim whiesnenslehlekijee, Emlens seidokens vinkenduijee od Emlens
seidokens lodettuee.

Mij sei valjenda tesem tes serneteidens algues, et Emmel toidae, vinkendae od
lodettae ien mijee. Dainee, ves eeden enk prestikerdet sullevsemmuis. Dainee,
ves ain kotsun sullevsemmuijeel. Eeden ersounnens enderhalem ler diese mijens
laiflekes mahreinsmaas lisenmas dijee sullevsemmuijee. Od dainee, ves eeden
diese semmusdieltel, kulgendan, whiesen ienvalsenlekee whiesnee, enkem mit
faljee, väinlasjinim, ler eeden diese teldes lisenmas.

Meines seddens valjendus em, et tes Emlens seidokens sije es väinen petten
datjae whiesnens voltee, whiesnens usnee, lodettuee, van enne iennee
iguennusviedenkuelmee od dee segesdae, mes em mijens whiesnens derkkus od
merensvar.

Tes psalme werim derennet tooge dest, mens pieel mij höiendai whiesneem, mens
pieel mij höiendai entaidennem. De tooge khotest, verkest, faljest, lasjeins
varetsest, neeg areg- od whiesnensmaisteni iktest ais dommens höienduest.

Me derennet vaalam lehetsa daineni, ves kamppan whiesnens ristgreelnijens
middensme. Tes semdoumes, mess monlekij risthehduij doujai mijens whiesneel
iktijee, mij ain snenda mesviiset verkenda. Em verkwhiesnens vennenduijee od
semet vaalae ien lehellikhijens douja hollee, dellae reklousuee.

Ot, värsikkenlek uurus dellad dest, et mijens mahreinsmaas ienneins storrein
volme, sjen ikhij koktrellai, em khernus. Monnij ikhij seidei, et verkiktij
eedei rentaideteg melles. Mee mijen eedoi tesest denkka? Mijen em fims stelles
uuma, mes em iktijens nedlekkusserkesdus. Mes em mijeen nedlekee? Eedes verk ler
vaig de dommens höiendus, nee storre od ljuuvlek ikte ais de mahdaeg faljeel
eede, heeraes deg nee nedlek, et de votte voltij vollen, mij uuvetsai, mij
trettetsai od mij ain vaasta?

Monnijes faljijes, ga usenlekijens faljijes, mahdae heera uuvetsee, mahdae heera
domhollens volmijee od dijens me kamppuee. Tes mahdae koktrella ga mijens usnee,
sel whiesnens uuvettuij eedei nee storrij, sel mahdae usne heera koktrelluens
pieel.

Tes psalmens seidok, sje prestit tooge dest, et jel ain Herre ruumee höienda,
nee tyhleket verkkai dij, vej dee höiendai. De em fims vinkke ga taidenlekens
dommens höienduens var, et mij des ga sei vaisda Emlens onjesduee, et mij
serklekel merel dijeeleg iktijeel koddei od et Emmel datjae mijeel deel voltee.

Te höiendelij, ves snentte tes iktijest meinee matsemmat, te snentte mes em
ienneins nendlekeineee des dommens höiendues. Ains ienneins nedlekein ikte eede
dens dommens baasverk? Jel baasverk foset dettannuin, de heerannun kaldes ler
feereni kakeni, ains endresteg heera ainnee.

Tesviiset em ga usnenswhiesneni. Ienneins nedlekein mijens usnens whiesnes em
iennikken baas. Mes baasens pieel mij höiendai enden whiesnen? Mes baasens
pieel, dan laiflek fennes, ves saavennun dietat Loppins sullevsemmuijeel, ves
ain enk tes semmusikkuens middensme ennestem eedennun? Mes baasens pieel dan
höiendan whiesneem? Höiendans endens whiesnens pieel, endens serkens od mahduens
pieel, rahduens pieel aihler mens pieel höiendan?

Emlens seidokens vinkendus em, et mijen em fims höienda whiesnennem Emlens
seidokens kestlekens baasens pieel. Biblie tooge Kristus-klippoest, dest
mesviiset Kristus em brustein kuelmköve, de brustein baas, sjens pieel mij sei
od mijen em fims höienda kak whiesnem. De em fims vinkendus tes valseteg.

Tes psalmens seidok tooged ga linnens höienduest od linnens erdelluest, mes em
linneverdus ga dijens sullevsemmuins mottes. Ender psalmes 121 seidei, mesviiset
Emmel tretmak erdellae, ain hes trettetsa, ain hes shuuve.

Me siennum tes sullevsemmuslinnens plennus- od palvosverkellois mekken. Mahdae
nil utlenna Emlens onjesduee, dee mesviiset ien serkesdelletsannun. Mijel em
tesvalsem denne mahdennus, laiflekij fensij, et mij sei semtat saave diese
fimsijes hierussteiduis Emlens seidokee et lisna. Od veel Hefens Emmel mijeel
onjesdannun kresnen semmusehlen.

Van, lisente, de em ain nedlekein ikte sullevsemmuis. Jel te, ves ves ain
heerannun sullevsemmuijeel, jel mediens iktij uumate, mes em de nedlekein ikte,
de em ain dij roomesiktij ainneg ikkuens mer. Me mindam ot sullevsemmuij
nooruestem, eedu fis graadij lem mit valsee, koldemmad. Ot proure seidu
fetleket: Tes sullevsemmuis eedennun werim koldem, ain enne eedennun nee koldem.
Tes sullevsemmuis ain värtait enne toogellannuin ehloest, van tes sullevsemmuis
mij ain värtait enne lisnannun tesmonnet sernijee.

De em nedlek ikte, et mij sei eede Emlens seidokens lisnuens alet, whirleketsa,
heera toidaidij. Od tes armusseidokens alet semlekes usnes mij eedei voolmas var
hefens khotee. Edelset tooged tos proure dest, mekken tes taide koktrellae
faljijee. Me usnam, et diese semmusdieltel em matsleket teinee, noorijee, ves
eette enkem septuk sten, daa septukij sten, tes sulvem, tes annuens taidem
siennun afetsa, kohda afekettueel. Tos blessenplennest lessai alttarel dint:

"Ienvalsenne Emmel, jel ain dan höienda dommee, höiendelij viedei tyhleket
verkee. Ferketta tes afegeljij endrijeel laiflekkueni od sainteha dijens
afekettus daines namens kloiruetat. Ait dijee et höienda domme, mesjem usne,
vaalendus od laiflekkus veillai. Datja dijeel daines Sainte Henge, nee et dij
daines onjesduens alet whiesoi hillues. Ait dijee et kampella usnes od douja
dijen kerd hefens khoteel. Lisna mijee Jeesusens, Kristusens mijens Herrens
febri."

Dint te lisnannun, dint te luvetannun, nee ais monne, monne enne teinee. Mijens
valjendus od tes semmusikkuens semlek valjendus em et te noorij erdetsai Emlens
lasjilet, Emmel erdellae od onjesdae teines khoten, od et Hes mijee iennijee
erdellae, nee ais vernes seidei: helda mijen semes.

Mij snendai endest whiesnest od koktrelluest, et ienvalsenne whiesne em ain
ientait lettaa. Mij meidai uuvetsa. Stelles mij sei erdetsa ien deel aideel, men
mijens fims semdoum datjendae. Mijelt vaisdai matset lodduee Emlens pieel.
Faljens ylheissem, sel Emmel fimsuessem onjesdae mijeel lasjijee, hes datjae ga
duotten od weisten. De em montait verkee od leidnee.
  Mindam, sel les sullevsemmuis proure test mendu, faljens mahher, et sel
montait koktrellad ylhetsannens faljens middensme uuvetsee od kövlekijee
taidijee. Stelles heines mogmome, vislek od rehhen shiere, skaasadevennun od
lodettuvennun: Lisen, kövlekemmans taidens verast heerae ientait lettamma
taide.

Mahher od mome, vaastannuns dan Emlens onjesduens od alduens pieel lodda
whiesnessem? Ler heerannuns koreslekkus, heerannuns sijeel serkeni uumus dest,
et teses em ain ainnee serkee? Matset leidetsae vinkendelijee tos situeidues, od
ain väineinnet dient sosielmediest. Kasutta serkeem. Toses emmeg ain ainnee
serkee. Van lisente, loddus hefens Emlens pieel em ain serkens ikte van usnens
ikte. Eedu serkee rehnens ferkettuens Nooans whiesnes, sel hes visnantel maal
algad höienda tes sullevsemmusteldens kakeni arkkefenhee. Annuij od annuij
lekken dee höiendu. Ikhij kohdu et hemda hieruem: Tesem de Nooa höiendellae,
visenmaeel, mahdae eede dummetsant mahe.
  Mij mindai, Emmel datjad taiden: Hes semtat settu Nooan faljinim od aubuj
arkkefenhens intat, lakensettu fenhen od laafnad hefens aknen.
  Eedu serkee des, sel prest opettuslasjij koddu Jeesusens veraldelitat. Petrus
od Andreas od monnij endrij jettu verkennem od koddu et veralda Herree. Wer eedu
diel soulens iutesal sijem, od valjellad od valjens altat settu. Evangeliumes
dellai dest mesviiset opettuslasjij valjellad dee, et mee mij test sei, et mij
iennen jettannun. Jeesus varendu: Te siete sitta oilkesem meinee kloiruens
voltdoumes od te siete ul tes whiesnes shierijee od prourijee od iennee
sjotkerdennet.
  Jeesus, endest Emlens sunnen, luvetad dint. Ainhai mij ainna dee, men Emlens
sunnen seidennun. Hes luvetad sjotkerdennet prourijee od sierijee od iennee mee
mij neddai. Ain Jeesus varussad et hylla faljeem, et jetta verkeem od detesda
weistlouset, van Jeesus, Emlens sunnen, opettelijest brustein, hes vaalad
tesekken pointe, mes em mijens whiesnes nedlekeinnee.

Tes psalmens sije, tes tooge kresivnet lasjijest, hefens taamijest od dest...
jel mij veel lessai: "Fleega, lasjij eedei Herrens datje od nyttekhotens heddes
em datjus. Ais noolij Vegalekens keses, nee eedei noorukij." Väres kailendus
seide dint: "Ais noolij loidmahens keses eedei noorelet seidij lasjij."

Emmel, whiesnens od sorduens herre datjae lasjij datjelet. Lasje em ain ikhens
dettamme, de em Emlens udle. Emmel datjae whiesnen, Biblie tooge kresivnet
Rehnes od Värses testamentes lasjijest Rehnes testamentes Moosesens bokes, sel
Jaakob doujad lasjijeem mahrens tokko. Mahher valjad: Vej eedei dij, vej eedei
daines mekken? Jaakob varendu: Tesij eedei lasjij, sjejen armuessen meineel
sellannun daines palvel. Sem situeidus ensaave nentat endersjem Moosesens bokes,
sel Joosef heerae rehnee mahreem, Jaakobee, et varheera. Jaakob valjae: Vej
eedei dij? Joosef varendae: Dij eedei meines sunnij, vejen Emmel meineel
datjannun diese Egyptes. Stelles seidu Jaakob: Douja dijen dietat et meinen
dijee sie onjesda.

Mij lisnannun dest ul aftossemmuis toogen, et Emmel denlae ien ikhen ul idues od
veel seide Emlens seidok: Hes kallae meinen nameltem. Hes kallannun dainen od
meinen nameltem ul enne ais mij varetsannun.

Jeesus vottu lasjen usnens enlustetat. Opettuslasjij retendelloinnun eldemmejee
vol et douja lasjijee Jeesusens tokko.

...

Käännös: Jouni Kähkönen 9.7.2012