Valgettam bunnen me kantlennen

1. Valgettam bunnen me kantlennen, datjam den väineel keseel, Laifuens hovsen seden – lasjenne em Emmel, laiflekkus. Lisen dan laiflek lasjenne inglennij sangellai, sangellai: Jeesus de varetsan, Emlens sunnen, stallest mij leidai van heinen. 2. Kommens dan meines me kulgenda, kulgendai kesessem kesem. viedens dan hefennel blinkkae ljuuvenne jollens tsiernanne. Mejakellokee de segesdae inglijens, tes lasje hefest em. Daineseg fensenne, aidel hes vaalae eede ien taidel. 3. Kommes ul, kohdai stalleel. Voj et hendlekens lasjens, Emlens nillekens Sunnens lehtat mij sei teset saave. Mij sei viede ga sipehda mengres ersounnens Rennehdelee, heinent mij besjee valjendeim besjelousueel seddijens. 4. Tesjem teit Emlens Sunnen suuve tertiplij kindellem. Unnessemge ul eedu kristeem hes wheidemmee douja? Lasjemmes, mijens ien halest lasje tes kohdannun halmueel, et mijen sindest, sorduest onjesetta sorduellem.