Holluen teit dellam teineel: Mirre illek em. Fose eedu ehel teid sten, Mirre vildem em. Teit em vehna fensukellem, surdemt snendan den. Ien em kiplekelet heinel, nesse, basdijeg. Me van heinee sipelladem, ain hes hyrrellad, matjanig mellendeteldem, ain dee vaalellad. Mome vörstenneg sopellad, Mirreel datjad den, Mirre peennem höitat ylhad: seidu: dänsam, ain! Losein isjens doflens intat voondu Mirrens voo; koddu dens peel kyyrehduinim väine fennes do. Hillee, lasjij, em teit eede, datja maage den. Unne vehnan vollen votte väinent serelsem.
Käännös: Jouni Kähkönen 29.7.2014