1. Nud kommae laiflek taidenn' od sommer soollenne, kresivnet olteverren sardoummae blommenne. Nud blesnen give shunnel dess lemens luuvensme, de stindae luotten uppe, den kallae whiesnefurd. 2. Dess sommerneddij vehrai semt dieltij laksenness, truduens treddij hummai dess lefenbedduess. De veineel memoreidae fimsuee, Godde, dains, dains duattoij udlennijeq jeareinsme furlifdae. 3. Kresivnet bleilij visrai, dij visrai sangneinsme, Ains sheideq Herrens ikkus Luodeleem dänselloj'? Meins soule, sheid ferketta dains soinde koorefurd od armons Herree dänsa, Hes armonne gans em! 4. Oi Jeesus Kristus lendum, veins friesdum shunnellus, Dan seddijens veins luuve, ailt lehell veines whies! Dains laiflekkuens flemme foirsetta seddeel veins! Veil luoda neve melle, oif veines hollij trof!
Sanat: I. Kolmodin
Sävel: sopusailettan traditionens baselt L. Kangas
Käännös: Jouni Kähkönen, 27.3.2007