1. Nud khotest meins sangnen ja sangem, diell igu'nnen whisoen shiem od oltijens saintijens tokkom shiem huila ja leidijest maans. 2. De khote är ainde diese, ah ain, de är lekens pes dois'. Ja diese nud nil ärem veoll, diell' traijae terrijens veo. 3. Jeesusen od fennesij olte ja khotess sten varheera shiem. Do utlanne, utlanne ryme de meinee dri diell vennae. 4. Diell lufduest sjukkae sedde, ain virra diell terrennijeq. Ain ani, sje hollijeel leade, diell khoteheel kess' romheera. 5. Dies' dounell ja monn'taidet volnam ja terrennen souldeel meins shiem, sel furvillam: kota mein shellaj' dri kotta oif leidijest maans.
Sanat: Tuntematon 1919
Käännös: Jouni Kähkönen 21.5.2006