Mobiilinäkymä
Tulostusnäkymä

Kottosmahens melle vaalae

1. Kottosmahens melle vaalae
kotsa mereel, khoteelem,
semtail soulemmesseg valjae
kotsa hefens khotlinneel,
tos mahrensmaeel, mesjetat
koddu Jeesus entaidem.
Mestait kotsam besjeel dietat
tes halmuens bendijent?

2. Visorel, mestail kodde taide?
Ains meins teidukke em ul?
Ketne voldae mellen, vaig van
enk em noppet loppeis oul.
Rienna, Ylje, kherem, rienneim
et dains nodda braudesee!
Teidij koddei hillem, slunneim,
marringsei sel vennam me.

3. Endessem eem fose völlem
et oim braudeslet daineel,
van dains armuskleddens mekken
eedem lumensvalgenne.
Eedem nee ais puhsein lillub
gordes aulsens gordmaens,
eedem hefens hendlek grenne
armuest hefens Mestarens.

4. Hefens onjus, Yljens femle
meines soulen voldettat,
et me kotsam mertens höikken,
et ain kotsoi hadoeel.
Sten ain ennem myrssij humma,
ennem sind' ain dervella;
völlest lufduest, hilluest
sedde doise lufdellae.

5. Värsee vernee värsin nelvin
semes stelles vangei mij,
segeskreppin, puhsin mellin
uuvetesmak värtaiteg.
Lufdus singae vennens sullest,
taide vol ko molleins me.
Soulij sei sten whiesentreddest
völlen, völlen tedduen.

Sanat: Rootsenne arkverren, mök. Simo Korpela
Käännös: Jouni Kähkönen 18.11.2013