1. Höitta souldij maast mollijens, Herrens serme ljuuvenne! Tigounnendes maast hefenneins, fleegella sien vinduee. 2. Kirkas kuni aamunkoitto, on sun oma Ylkäsi, Kuule, tullut riemuvoitto on jo ikiomasi. 3. Onjesduest, armelluest sedde Herrens hehgae. Velmes em hes var et jakka lodettuee vehneil dains. 4. Te, vej skarte, ien te komten Keretsee et fleega var. Sinditatemmeis, te sulstten, verte virrad sooreistem. 5. Siioni, sun siunaukses ompi Ylkäs armossa, kihlapantti ikuisesti hänen Pyhä Henkensä. 6. Vol ul skarus, sluuvenmelle. Jeesus whiese mijens me. Teit sangellat van venne nellev höisduee var Ylgeemmeis.