Dietat altat Herre datjad värsen Jerusalemmen. Tes hefennens voltedoumeel kallad, aidu mijenneg. Jeesus datjad Herdelet sten mijens ennest hengennem. Tess sei mij erden od onjen, visenlousen whiesnennen. Serme Fimsens Herdensemmeis Siiones sie whiese ga. Dee loppesi luvetannun Jeesus sermee fehelda. Serme hendlek, sjens kleddij em verteni ul pessaidij, verkee dethen ildeteidem Herrens vinnemejekes. Semtat heerten semeel sermeel eeten feheldueni nee ais hefens kottosbleilij ientait kohda velmesij. Noppet hefens sullevblommej kotsai ljuuvemmaal maeel, noppet hendlekij grennukij käärei kerdem kloirueel. Väinenne em Herrens serme diese maal visitennel. Storrel merel var Keretsee sie de enkerd sangella. Noppet ien mij semtat heerai Oljemejens semmuijest, nordens kulgent, söndans kantent, iddost semt ga vestannent. Hefennueel mijee doujae Jeesus sindens loidijent, visnae vollen mijes terrij, seidoken nee werdettae. Iguenn em sommervalles whiesnens virnens fluudues, nelveni mahdenlous della besjest, onjest kloostrandel.
Käännös: 20.4.2014 rafkeilendus Jouni Kähkönen