Teit ul thaler ko ienmesjent, ehlok algae lemmetsa. Versoij bryydei frostens alent, lootten em et whirretsa. Lefij umssai vinnetreddes, sullev em ul lehues. Herrens lasjij teses taides igukevdee vuotellai. Jeesus armusshunnelelet sindefrosten sullettae, Hengens sernusduottens troukken ainnuij vollen fledettae. Veel em hefens voltedoume kampelluijes peel tes maans. Kota kotsai Herrens endij igubesjens valmoeel. Neep dan noore hefens taame, kampella dan usnessem, kristens daggos vaig van denlae montait werim wheidemtat. Kristens alent krennens altat usenlekij doujellai. Semtat venne Herrens ende hefens klaudeil kallellai. Van diel helgehdae oilvaageil tsievenn sares kanlenneins. Inglennijeg semtat saavei kooreel sten frensoppaideins. Diel ain molle mellee himla, ain ga terree diel em se. Dänsenverren larjeins sullest iguentat helgehdae.
Käännös: Jouni Kähkönen 13.4.2011, 22.11.2011